keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Erilaiset kiviainekset pihan päällystemateriaaleina


Pihan kulkuväylillä ja isommillakin pinnoilla voidaan käyttää päällystemateriaaleina betoni- ja luonnonkiveysten lisäksi erilaisia kiviaineksia. 

Näihin sitomattomiin päällysteisiin kuuluvat murskesora, kivituhka, sepeli ja singeli. 

Värivaihtoehtoina ovat suomalaisessa kalliossa ja luonnonkivissä esiintyvät sävyt kiviaineksen hankinta-alueen mukaan. Harmaan lisäksi väreinä ovat punainen, ruskea, musta ja valkoinen. 


Harmaata sepeliä kulkuväylän päällysteenä.



Paljon hyviä ominaisuuksia


Sitomattomat päällysteet valmistetaan murskaamalla tai seulomalla kiviainesta. Ne ovat edullisia betonisiin- ja luonnonkiveysmateriaaleihin verrattuna ja niillä päällysteiden rakentaminen on helppoa ja nopeaa.  

Sitomattomat päällysteet ovat yleensä riittävän kantavia, vaikka liikennöintiä olisi enemmänkin. Sitomattomat päällysteet vaativat kunnolliset pohjatyöt, kuten kiveyksetkin, jotta pohja ei painu ja oikein toteutettu maan kaltevuus johtaa pintavedet haluttuun paikkaan. 

Pinnan kulutuskestävyys ei ole kuitenkaan samaa luokkaa kuin betoni- ja luonnonkivillä toteutetuissa kiveyksissä.  Toisaalta pintavauriot on helppo itsekin korjata. Sitomattomia päällysteitä hoidetaan lanaamalla pinta tasaiseksi, jos se on urautunut sateen jäljiltä tai siihen on tullut kuoppia. 

Sitomattomat päällysteet eivät ole koskaan liukkaita ja ne kuivuvat sateen jälkeen nopeasti



Päällysteeseen syntyneet kuopat tasataan lanaamalla. 

Silloin on kissankin kiva kulkea kuivin tassuin.


Rikkakasvien torjuntaa pitää hoitaa silloin tällöin. Rikkoja voi harata, kitkeä käsin tai polttaa liekittimellä. Syksyllä putoavat lehdet siivotaan pois lehtipuhaltimella tai haravoimalla. Maatuvaa ainesta ei ole hyvä antaa kertyä kiviaineksen joukkoon, koska silloin rikkojen siemenet saavat turhaan hyvän alustan itämiseen.


Nurmikko on levinnyt soramurskeen joukkoon. Haraamisen tai liekittämisen sijaan nurmikko pitää poistaa jo lapiolla ja levittää lisää päällystemateriaalia puhdistetulle alueelle. Rajauskivi tai muu rajausvaihtoehto estäisi nurmikon leviämistä jatkossa väärään paikkaan.


Kivituhka- ja sorakäytäviä voi somistaa asentamalla esimerkiksi askellaattoja pintaa elävöittämään. Laatat voivat olla liuskekiveä, betonilaattoja tai vaikka itse valettuja raparperilaattoja. Koristelaatat tulee asentaa yläpinnan kanssa samaan tasoon kompastumisen välttämiseksi. Kivituhkan pintaan voi haravoida kauniita kuvioita.

Itse valettuja raparperinlehtilaattoja sepelikäytävää koristamassa.



Särmikästä tai pyöreää käyttötarkoituksen mukaan


Soramurske sisältää eri kokoisia kivirakeita, halkaisijaltaan esimerkiksi 0-12 mm. Sekarakeisuus ja rakeiden särmikäs muoto auttaa saamaan pinnasta tiiviimmän ja kovemman. Silloin pinta kestää kulutusta paremmin ja siinä on miellyttävä kulkea. 

Soramursketta levitetään pohjakerrosten päälle pinnoitteeksi noin viiden sentin kerros. Levityksen jälkeen pinta kastellaan ja tiivistetään täryttimellä tasaiseksi. Soramurskeesta saadaan kova ja helppokulkuinen päällyste, niin autoiluun, kuin kävelyyn ja pyöräilyynkin.

Sorapäällyste voi olla myös pyöreärakeista luonnonsoraa eli singeliä, josta on seulottu hienoin kiviaines pois. Pyöreät rakeet eivät sitoudu toisiinsa, kuten särmikkäät ja pinta antaa periksi. Pyöräily, lastenvaunujen ja rollaattorin kanssa liikkuminen on epämukavaa pyörien upotessa soraan. 

Luonnonsoraa saa käyttää pinnalla vain parin sentin kerroksena, ettei päällysteestä tule liian upottava. Seulottua soraa käytetään myös antamaan pintakerrokseen haluttua väriä. 

Kivituhka on murskaamalla valmistettua pieni- ja terävärakeista kiviainesta. Käytetyimmät raekoot ovat 0-4, 0-6 ja 0-8 mm. 

Kivituhkasta saa tiiviin ja hyvin kantavan pinnan, jossa on mukava kävellä ja pyöräillä. Kivituhka on suosittu päällyste, sitä käytetään kotipihojen käytävillä ja isommilla alueilla. Kivituhkaa käytetään pinnassa yleensä viiden sentin kerroksena.

Vanhoissa pihoissa ja julkisessa rakentamisessa, esimerkiksi hautausmailla kivituhkakäytäviä näkee myös paljon. Talon edustalle kivituhkapäällyste ei ole paras vaihtoehto, koska hiekkaa kulkeutuu kengissä sisätiloihin. 


Puistoon on valittu kulkuväylän päällysteeksi kivituhka sekä koristealtaan ja istutusten väliin betonilaatoitus.


Sepeli on kalliosta murskaamalla valmistettua teräväreunaista kiviainesta, josta hienoin aines on seulottu pois. Sepeliä käytetään mm. kiveysten pohjarakenteissa, mutta myös pihojen päällysteinä. 

Sepeliä on saatavana eri raekokoja, valittu koko riippuu käyttötarkoituksesta. Päällysteissä käytetään usein 3-6 mm, 4-8 mm tai 6-12 mm raekokoja. Sepeliä, samoin kuin luonnonsoraakin, käytetään pinnassa vain parin sentin kerroksena, ettei päällysteestä tule upottavaa ja raskaskulkuista. 

Kivituhkan ja liuskekiveyksen yhdistäminen tuo vaihtelua pihan päällysteisiin.


Kotipihassa eri päällysteitä kannattaa vaihdella, ettei kokonaisuudesta tule liian yksitoikkoinen. 


Kaikkien päällysteiden ei tarvitse olla samaa betonikiveä samalla kuvioladonnalla tai samaa kiviainesta, vaan niitä voi vaihdella eri alueilla. Talon edustalla voi olla vaikkapa betonilaatoitus, kulkuväylät kivituhkaa ja autoille varattu alue tehdään betonikivistä. 


Sitomattomat päällysteet sopivat tyyliltään hyvin monenlaisiin pihoihin. Niitä voi laittaa uusien ja vanhojen talojen pihoihin, niin puu- kuin kivitalojenkin pihaan.





Seuraavan  postauksen aiheena on vaihtoehdot nurmikolle.



Tervetuloa mukaan!









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vaihtoehtoja nurmikolle?

I so nurmikko on eniten työtä vaativa osa pihaa. Nurmikko on edullinen perustaa, mutta hoito tulee kalliiksi, jos laskee vaikka pelkkään ...