keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Vaihtoehtoja nurmikolle?


Iso nurmikko on eniten työtä vaativa osa pihaa. Nurmikko on edullinen perustaa, mutta hoito tulee kalliiksi, jos laskee vaikka pelkkään leikkaamiseen käytettäviä tunteja koko kasvukauden aikana.

Jos nurmikentän pitää kauniina ja siistinä, on leikkuu suoritettava 1-2 kertaa viikossa. Täydellistä nurmikkoa tavoittelevat käyttävät runsaasti aikaa rikkakasvien poistoon. Lannoitusta ja kalkitusta tarvitaan myös, ehkä ilmastointia ja paikkauskylvöjäkin pitää tehdä.

Nurmikon laajuutta on hyvä pohtia, jos pihastaan haluaa helppohoitoisen. Iso nurmikko puoltaa silloin paikkaansa, jos perheessä on leikki-ikäisiä lapsia tai juoksutilaa tarvitseva koira. Sulkapalloa ja lentopalloakin on mukava pelata kunnon nurmikolla.




Nurmikko ei kaikissa paikoissa menesty


Kaikissa pihan osissa nurmikko ei luontaisesti viihdy, eikä kannata käyttää suurta työmäärää yrittämällä saada sitä väkisin kasvamaan. Jos nurmikkoa korvataan kasvillisuudella, on valittava kasvuolosuhteisiin sopivat kasvit. Paahteeseen, varjoon, kuivaan ja kosteaan paikkaan on omat vaihtoehtonsa.



Koivujen alla ei nurmikko viihdy, mutta rinneangervot kasvavat hyvin. Kituvan nurmikon tilalle päätettiin laajentaa olemassa olevaa istutusaluetta istuttamalla lisää rinneangervoja. 

Jos nurmikko sammaloituu, siitä ei aina ole haittaa. Sammal on kaunis vihreä pinta ja viihtyy varjossa. Jos sammaloituneen alueen ei tarvitse kestää kulutusta, sen voi antaa olla paikoillaan.



Hopeatäpläpeippi muodostaa hohtavan maton vanhan omenapuun alle.


Mitä nurmikon tilalle?


Jos nurmikenttää haluaa pienentää, nurmikon tilalle voi istuttaa maanpeittokasveja, jotka ovat matalia perennoja, havu- tai lehtipensaita. Lisäksi monien köynnöksien voi antaa kasvaa maata pitkin. Maanpeittokasvien on tarkoitus peittää maan pinta niin tiheästi, että rikkakasveilla ei ole tilaa eikä valoa kasvuun.

Nurmikko kuoritaan pois, maata parannetaan tuleville kasveille sopivaksi ja kasvit istutetaan tiheästi. Ne kasvavat kohtuullisessa ajassa toisiinsa kiinni ja maa peittyy. Pensaiden alla mullan pinnalla voidaan käyttää alussa katteita ehkäisemään rikkojen kasvua ja maan kuivumista. Myöhemmin katteita ei enää tarvita, kun kasvit itse peittävät maan.


Osa maanpeittokasveista on sellaisia, että ne kestävät jonkin verran päältä kävelyä, mutta ainoana polkujen päällysteenä ne eivät toimi. Pihalaattojen leveisiin saumoihin voi maanpeittoperennoja laittaa somisteeksi.



Rönsyleimu ja sammalleimu ovat matalia puna- ja valkokukkaisia maanpeittoperennoja.


Nurmikon tilalla voi käyttää erilaisia kivipohjaisia katteita. Nurmikko kuoritaan pois, asennetaan katekangas ja sen päälle levitetään muutaman sentin kerros hienompaa tai karkeampaa kiviainesta. Erikokoisia luonnonkiviäkin voi käyttää pyöreistä mukulakivistä isoihin kivenmurikoihin. Värivaihtoehtoina ovat kaikki luonnonkivien sävyt harmaa, punainen, ruskea, musta ja valkoinen. Kivistä aluetta voi pehmentää istuttamalla kasveja kivien joukkoon.


Erilaisia kiviaineksia voi levittää nurmikon tilalle.
Alle asennetaan katekangas, etteivät kiviainekset uppoa pohjamaahan myöhemmin.
Taustalla hopeanhohtoinen hopeahärkki maanpeitekasvina.


Kuntalla metsän tunnelmaa omalle pihalle. 


Kuntta eli metsänpohjamatto on huoltovapaa vaihtoehto nurmikon tilalle. Kuntta kuoritaan hakkuualueilta ja tuodaan asiakkaalle rullalle käärittynä. Metsänpohjamatossa on valmiina metsän luonnollinen aluskasvillisuus ja omat marjamaastot saattaa saada kuntan mukana. Ennen kuntan toimitusta pihalle tehdään pohjatyöt valmiiksi, että rullat päästään heti asentamaan niiden saavuttua. Kastelusta on huolehdittava tarkasti, että matto juurtuu hyvin. Myöhemmin kuntta ei juuri hoitoa kaipaa.


Rinteessä nurmikon leikkuu on hankalaa ja jopa vaarallista. Silloin kannattaa miettiä muuta vaihtoehtoa nurmikon tilalle. Rinteestä voidaan poistaa nurmikko ja peittää se kivillä tai kasveilla. Rinteen voi myös pengertää ja saada lisää tasaista pintaa.


Kivet maanpinnan katteena ovat hyvä vaihtoehto rinteessä, mutta rikkojen torjuntaan tulee kiinnittää huomiota ajoissa. Jos maatuvaa ainesta, kuten puunlehtiä pääsee maatumaan kivien koloihin, ne tarjoavat hyvän alustan rikkakasvien siementen itämiseen. Lehtipuhallin on hyvä apuvälinen kivien välien puhdistukseen lehdistä ja roskista. Patsaan juurelle, metsän edustalle olisi sopinut kuntta!


Terassin voi rakentaa nurmikon paikalle tai laajentaa vanhaa kiveystä. Samalla saa lisää tasaista oleskelutilaa. Terassin ympärille voi tehdä vielä leveät istutusalueet helppohoitoisella kasvillisuudella ja näin pienentää nurmikkoalaa entisestään.


Iso puuterassi vähentää nurmikkoalaa järvenrantatontilla.


Monet unelmoivat kukkaniitystä. Silläkin voi korvata nurmikkoa. Kasvupaikka ratkaisee, mitkä kasvit tulevat menestymään ja niityn perustamiseen kannattaa perehtyä ennen kukkien siemenien kylvämistä. Valmiita niittysiemenseoksia on valmiina. Niittykasvien kasvattamista ja istuttamista taimina voi harkita, jolloin onnistuminen on vielä varmempaa. 

Osan tontista voi jättää luonnontilaan ja varsinkin isolla tontilla se puoltaa paikkaansa. Hoidetuin alue keskittyy tällöin talon ympärille ja pihan sisääntuloon. 


Istutuksia vai nurmikkoa?


Uusia istutusalueita voi perustaa tai laajentaa nykyisiä istutuksia nurmikon tilalle, jos kaipaa rehevyyttä ja näyttävyyttä puutarhaansa. Kasvillisuusalueita ei tarvitse hoitaa viikoittain, kuten nurmikkoa. 

On paljon kasveja, jotka pärjäävät lähes omillaan ilman jatkuvaa huolehtimista. Eniten hoitotoimia puut, pensaat ja perennat tarvitsevat keväällä maaliskuusta toukokuuhun. Myöhemmin kesällä pääsee paljon vähemmällä, kun taas nurmikkoa leikataan viikottain toukokuusta syksyyn.




Istutuksista on eniten työtä keväällä


Maalis-huhtikuussa tehdään kevätleikkaukset puille ja pensaille, niitäkin vain tarvittaessa, ei kaikille kasveille, eikä joka kevät. Jos tuholaisia on tavattu edellisenä kesänä, suoritetaan kevätruiskutukset. Jos kasvu on ollut heikkoa edellisenä kesänä, levitetään lannoitteet, turhaa ylenpalttista lannoitusta tulee välttää. 

Ylläpitokalkitus tehdään usein jo keväthangen päälle, josta se lumen sulamisen myötä leviää kasvien käyttöön ja antaa mahdollisuuden jakaa kevättöitä pidemmälle ajanjaksolle. 


Perennojen kuihtuneet varret leikataan ennen uuden kasvun alkua. Ne perennat, joiden kukinta on vähentynyt tai jotka ovat kasvaneet liian suuriksi kasvupaikalleen, nostetaan ylös ja jaetaan


Syyspuolella kukkivat jaetaan keväällä, keväällä ja alkukesällä kukkivat jaetaan loppukesällä elokuussa. Jakopaloista saa uusia taimia uusille istutusalueille pihalla tai niitä voi lahjoittaa ystävien kukkapenkkeihin. 

Tukea vaativille korkeille ja raskaille perennoille asennetaan kasvituet ajoissa. Silloin kasvit peittävät tuet kasvaessaan, eivätkä ehdi lamota ikävän näköisiksi. Rikkakasvien kitkentäkierros keväällä vähentää kitkentätyötä myöhemmin kesällä. 


Kompostia tai uutta multaa voi levittää istutusalueille antamaan ravinteita ja lisäämään mullan määrää. Samalla voi kuohkeuttaa mullan pintaa, jolloin kasvien juuret saavat happea. 


Jos katteita on käytössä, katekerroksen paksuutta voi lisätä, jos vanha kate on maatunut liikaa. Seitsemän sentin kuorikate- tai hakekerros torjuu sopivasti rikkakasveja ja hidastaa kosteuden haihtumista juuristosta. 


Kevään hoitotoimien jälkeen kasvit saavat olla rauhassa pitkään, eikä jokaviikkoista jatkuvaa huolehtimista tarvita. Tuholaistorjuntaa tehdään kesän mittaan tarvittaessa. Jos kuihtuneet kukinnot häiritsevät, niitä voi poistaa. Jos pensaiden ja puiden kevätleikkaukset jäivät tekemättä, toinen vaihtoehto on leikata niitä heinä-elokuussa. Rikkakasveja kitketään tarvittaessa.


Uusia istutuksia kastellaan kunnolla pitkin kesää, kunnes ne ovat juurtuneet. Vanhoja syvään juurtuneita kasveja ei yleensä tarvitse kastella kuin pitkinä kuivina poutakausina.


Syyslannoitus ilman typpeä olevalla lannoitteella annetaan heinä-elokuussa kaikille kasveilla. Se auttaa kasveja vahvistumaan talvea vasten ja lisää seuraavan kesän kukintaa. 


Syksyllä lehtipensaista ja -puista putoilee haravoitavaa. Lehtiä voi haravoida tai puhaltaa lehtipuhaltimella kasvien alustoille maatumaan uudeksi mullaksi antamaan ravinteita, jos mikään hankala tauti ei ole lehtiä vaivannut kesällä. Nurmikolta poistetaan paksuimmat lehtikerrokset ja loput voi jättää lahoamaan. Keväällä lehdistä ei paljon ole jäljellä. 


Jos teettää pihasuunnitelman, sen mukana on mahdollista saada tarkat hoito-ohjeet suunnitelman kasveille, jolloin jokainen pihanomistaja selviytyy oman pihansa hoidosta. Ohjeita löytyy lisäksi netistä, puutarhalehdistä ja -kirjoista. Kansalaisopistot järjestävät puutarhakursseja ja verkkokurssejakin on jo saatavana pihan hoitoon liityen. Kasvillisuusalueet ovat koko vuoden työmäärää ajatellen kuitenkin paljon vähemmän työtä vaativa osa pihaa, kuin nurmikko.  



Cottage garden-tyylisissä puutarhoissa runsas kasvillisuus korvaa nurmikon usein kokonaan.


Nurmikolle on paljon vaihtoehtoja, jos jokaviikkoiseen leikkaamiseen ei ole aikaa tai kiinnostusta. Nurmikon vaihtoehdot tulee miettiä taloon ja ympäristöön sopivaksi tyylikkääksi kokonaisuudeksi. Joihinkin pihoihin sopivat kivet, toisiin kuntta tai helppohoitoiset istutukset.


Toisinaan nurmikko on olennainen osa puutarhan tyyliä. Silloin siitä ei tulekaan kokonaan luopua, vaan ainoastaan vähentää leikattavaa pinta-alaa.




Seuraavassa postauksessa 

aiheena pihan rakenteet!



Tervetuloa mukaan!



https://www.facebook.com/pihasuunnittelusaarberg/



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vaihtoehtoja nurmikolle?

I so nurmikko on eniten työtä vaativa osa pihaa. Nurmikko on edullinen perustaa, mutta hoito tulee kalliiksi, jos laskee vaikka pelkkään ...