Vaihtoehtoja nurmikolle?

Iso nurmikko on eniten työtä vaativa osa pihaa. Nurmikko on edullinen perustaa, mutta hoito tulee kalliiksi, jos laskee vaikka pelkkään leikkaamiseen käytettäviä tunteja koko kasvukauden aikana.

Jos nurmikentän pitää kauniina ja siistinä, on leikkuu suoritettava 1-2 kertaa viikossa. Täydellistä nurmikkoa tavoittelevat käyttävät runsaasti aikaa rikkakasvien poistoon. Lannoitusta ja kalkitusta tarvitaan myös, ehkä ilmastointia ja paikkauskylvöjäkin pitää tehdä.

Nurmikon laajuutta on hyvä pohtia, jos pihastaan haluaa helppohoitoisen. Iso nurmikko puoltaa silloin paikkaansa, jos perheessä on leikki-ikäisiä lapsia tai juoksutilaa tarvitseva koira. Sulkapalloa ja lentopalloakin on mukava pelata kunnon nurmikolla.

Nurmikko ei kaikissa paikoissa menesty

Kaikissa pihan osissa nurmikko ei luontaisesti viihdy, eikä kannata käyttää suurta työmäärää yrittämällä saada sitä väkisin kasvamaan. Jos nurmikkoa korvataan kasvillisuudella, on valittava kasvuolosuhteisiin sopivat kasvit. Paahteeseen, varjoon, kuivaan ja kosteaan paikkaan on omat vaihtoehtonsa.

Koivujen alla ei nurmikko viihdy, mutta rinneangervot kasvavat hyvin. Kituvan nurmikon tilalle päätettiin laajentaa olemassa olevaa istutusaluetta istuttamalla lisää rinneangervoja. 

Jos nurmikko sammaloituu, siitä ei aina ole haittaa. Sammal on kaunis vihreä pinta ja viihtyy varjossa. Jos sammaloituneen alueen ei tarvitse kestää kulutusta, sen voi antaa olla paikoillaan.

Hopeatäpläpeippi muodostaa hohtavan maton vanhan omenapuun alle.

Mitä nurmikon tilalle?

Jos nurmikenttää haluaa pienentää, nurmikon tilalle voi istuttaa maanpeittokasveja, jotka ovat matalia perennoja, havu- tai lehtipensaita. Lisäksi monien köynnöksien voi antaa kasvaa maata pitkin. Maanpeittokasvien on tarkoitus peittää maan pinta niin tiheästi, että rikkakasveilla ei ole tilaa eikä valoa kasvuun.

Nurmikko kuoritaan pois, maata parannetaan tuleville kasveille sopivaksi ja kasvit istutetaan tiheästi. Ne kasvavat kohtuullisessa ajassa toisiinsa kiinni ja maa peittyy. Pensaiden alla mullan pinnalla voidaan käyttää alussa katteita ehkäisemään rikkojen kasvua ja maan kuivumista. Myöhemmin katteita ei enää tarvita, kun kasvit itse peittävät maan.

Osa maanpeittokasveista on sellaisia, että ne kestävät jonkin verran päältä kävelyä, mutta ainoana polkujen päällysteenä ne eivät toimi. Pihalaattojen leveisiin saumoihin voi maanpeittoperennoja laittaa somisteeksi.

Rönsyleimu ja sammalleimu ovat matalia puna- ja valkokukkaisia maanpeittoperennoja.

Nurmikon tilalla voi käyttää erilaisia kivipohjaisia katteita. Nurmikko kuoritaan pois, asennetaan katekangas ja sen päälle levitetään muutaman sentin kerros hienompaa tai karkeampaa kiviainesta. Erikokoisia luonnonkiviäkin voi käyttää pyöreistä mukulakivistä isoihin kivenmurikoihin. Värivaihtoehtoina ovat kaikki luonnonkivien sävyt harmaa, punainen, ruskea, musta ja valkoinen. Kivistä aluetta voi pehmentää istuttamalla kasveja kivien joukkoon.

Erilaisia kiviaineksia voi levittää nurmikon tilalle.
Alle asennetaan katekangas, etteivät kiviainekset uppoa pohjamaahan myöhemmin.
Taustalla hopeanhohtoinen hopeahärkki maanpeitekasvina.

Kuntalla metsän tunnelmaa omalle pihalle. 

Kuntta eli metsänpohjamatto on huoltovapaa vaihtoehto nurmikon tilalle. Kuntta kuoritaan hakkuualueilta ja tuodaan asiakkaalle rullalle käärittynä. Metsänpohjamatossa on valmiina metsän luonnollinen aluskasvillisuus ja omat marjamaastot saattaa saada kuntan mukana. Ennen kuntan toimitusta pihalle tehdään pohjatyöt valmiiksi, että rullat päästään heti asentamaan niiden saavuttua. Kastelusta on huolehdittava tarkasti, että matto juurtuu hyvin. Myöhemmin kuntta ei juuri hoitoa kaipaa.

Rinteessä nurmikon leikkuu on hankalaa ja jopa vaarallista. Silloin kannattaa miettiä muuta vaihtoehtoa nurmikon tilalle. Rinteestä voidaan poistaa nurmikko ja peittää se kivillä tai kasveilla. Rinteen voi myös pengertää ja saada lisää tasaista pintaa.

Kivet maanpinnan katteena ovat hyvä vaihtoehto rinteessä, mutta rikkojen torjuntaan tulee kiinnittää huomiota ajoissa. Jos maatuvaa ainesta, kuten puunlehtiä pääsee maatumaan kivien koloihin, ne tarjoavat hyvän alustan rikkakasvien siementen itämiseen. Lehtipuhallin on hyvä apuvälinen kivien välien puhdistukseen lehdistä ja roskista. Patsaan juurelle, metsän edustalle olisi sopinut kuntta!

Terassin voi rakentaa nurmikon paikalle tai laajentaa vanhaa kiveystä. Samalla saa lisää tasaista oleskelutilaa. Terassin ympärille voi tehdä vielä leveät istutusalueet helppohoitoisella kasvillisuudella ja näin pienentää nurmikkoalaa entisestään.

Iso puuterassi vähentää nurmikkoalaa järvenrantatontilla.

Monet unelmoivat kukkaniitystä. Silläkin voi korvata nurmikkoa. Kasvupaikka ratkaisee, mitkä kasvit tulevat menestymään ja niityn perustamiseen kannattaa perehtyä ennen kukkien siemenien kylvämistä. Valmiita niittysiemenseoksia on valmiina. Niittykasvien kasvattamista ja istuttamista taimina voi harkita, jolloin onnistuminen on vielä varmempaa. 

Osan tontista voi jättää luonnontilaan ja varsinkin isolla tontilla se puoltaa paikkaansa. Hoidetuin alue keskittyy tällöin talon ympärille ja pihan sisääntuloon. 

Istutuksia vai nurmikkoa?

Uusia istutusalueita voi perustaa tai laajentaa nykyisiä istutuksia nurmikon tilalle, jos kaipaa rehevyyttä ja näyttävyyttä puutarhaansa. Kasvillisuusalueita ei tarvitse hoitaa viikoittain, kuten nurmikkoa. 

On paljon kasveja, jotka pärjäävät lähes omillaan ilman jatkuvaa huolehtimista. Eniten hoitotoimia puut, pensaat ja perennat tarvitsevat keväällä maaliskuusta toukokuuhun. Myöhemmin kesällä pääsee paljon vähemmällä, kun taas nurmikkoa leikataan viikottain toukokuusta syksyyn.

Istutuksista on eniten työtä keväällä

Maalis-huhtikuussa tehdään kevätleikkaukset puille ja pensaille, niitäkin vain tarvittaessa, ei kaikille kasveille, eikä joka kevät. Jos tuholaisia on tavattu edellisenä kesänä, suoritetaan kevätruiskutukset. Jos kasvu on ollut heikkoa edellisenä kesänä, levitetään lannoitteet, turhaa ylenpalttista lannoitusta tulee välttää. 

Ylläpitokalkitus tehdään usein jo keväthangen päälle, josta se lumen sulamisen myötä leviää kasvien käyttöön ja antaa mahdollisuuden jakaa kevättöitä pidemmälle ajanjaksolle. 

Perennojen kuihtuneet varret leikataan ennen uuden kasvun alkua. Ne perennat, joiden kukinta on vähentynyt tai jotka ovat kasvaneet liian suuriksi kasvupaikalleen, nostetaan ylös ja jaetaan. 

Syyspuolella kukkivat jaetaan keväällä, keväällä ja alkukesällä kukkivat jaetaan loppukesällä elokuussa. Jakopaloista saa uusia taimia uusille istutusalueille pihalla tai niitä voi lahjoittaa ystävien kukkapenkkeihin. 

Tukea vaativille korkeille ja raskaille perennoille asennetaan kasvituet ajoissa. Silloin kasvit peittävät tuet kasvaessaan, eivätkä ehdi lamota ikävän näköisiksi. Rikkakasvien kitkentäkierros keväällä vähentää kitkentätyötä myöhemmin kesällä. 

Kompostia tai uutta multaa voi levittää istutusalueille antamaan ravinteita ja lisäämään mullan määrää. Samalla voi kuohkeuttaa mullan pintaa, jolloin kasvien juuret saavat happea. 

Jos katteita on käytössä, katekerroksen paksuutta voi lisätä, jos vanha kate on maatunut liikaa. Seitsemän sentin kuorikate- tai hakekerros torjuu sopivasti rikkakasveja ja hidastaa kosteuden haihtumista juuristosta. 

Kevään hoitotoimien jälkeen kasvit saavat olla rauhassa pitkään, eikä jokaviikkoista jatkuvaa huolehtimista tarvita. Tuholaistorjuntaa tehdään kesän mittaan tarvittaessa. Jos kuihtuneet kukinnot häiritsevät, niitä voi poistaa. Jos pensaiden ja puiden kevätleikkaukset jäivät tekemättä, toinen vaihtoehto on leikata niitä heinä-elokuussa. Rikkakasveja kitketään tarvittaessa.

Uusia istutuksia kastellaan kunnolla pitkin kesää, kunnes ne ovat juurtuneet. Vanhoja syvään juurtuneita kasveja ei yleensä tarvitse kastella kuin pitkinä kuivina poutakausina.

Syyslannoitus ilman typpeä olevalla lannoitteella annetaan heinä-elokuussa kaikille kasveilla. Se auttaa kasveja vahvistumaan talvea vasten ja lisää seuraavan kesän kukintaa. 

Syksyllä lehtipensaista ja -puista putoilee haravoitavaa. Lehtiä voi haravoida tai puhaltaa lehtipuhaltimella kasvien alustoille maatumaan uudeksi mullaksi antamaan ravinteita, jos mikään hankala tauti ei ole lehtiä vaivannut kesällä. Nurmikolta poistetaan paksuimmat lehtikerrokset ja loput voi jättää lahoamaan. Keväällä lehdistä ei paljon ole jäljellä. 

Jos teettää pihasuunnitelman, sen mukana on mahdollista saada tarkat hoito-ohjeet suunnitelman kasveille, jolloin jokainen pihanomistaja selviytyy oman pihansa hoidosta. Ohjeita löytyy lisäksi netistä, puutarhalehdistä ja -kirjoista. Kansalaisopistot järjestävät puutarhakursseja ja verkkokurssejakin on jo saatavana pihan hoitoon liityen. Kasvillisuusalueet ovat koko vuoden työmäärää ajatellen kuitenkin paljon vähemmän työtä vaativa osa pihaa, kuin nurmikko.  

Cottage garden-tyylisissä puutarhoissa runsas kasvillisuus korvaa nurmikon usein kokonaan.

Nurmikolle on paljon vaihtoehtoja, jos jokaviikkoiseen leikkaamiseen ei ole aikaa tai kiinnostusta. Nurmikon vaihtoehdot tulee miettiä taloon ja ympäristöön sopivaksi tyylikkääksi kokonaisuudeksi. Joihinkin pihoihin sopivat kivet, toisiin kuntta tai helppohoitoiset istutukset.

Toisinaan nurmikko on olennainen osa puutarhan tyyliä. Silloin siitä ei tulekaan kokonaan luopua, vaan ainoastaan vähentää leikattavaa pinta-alaa.

Seuraavassa postauksessa 

aiheena pihan rakenteet!

Tervetuloa mukaan!

https://www.facebook.com/pihasuunnittelusaarberg/

Erilaiset kiviainekset pihan päällystemateriaaleina

Pihan kulkuväylillä ja isommillakin pinnoilla voidaan käyttää päällystemateriaaleina betoni- ja luonnonkiveysten lisäksi erilaisia kiviaineksia. 

Näihin sitomattomiin päällysteisiin kuuluvat murskesora, kivituhka, sepeli ja singeli. 

Värivaihtoehtoina ovat suomalaisessa kalliossa ja luonnonkivissä esiintyvät sävyt kiviaineksen hankinta-alueen mukaan. Harmaan lisäksi väreinä ovat punainen, ruskea, musta ja valkoinen. 

Harmaata sepeliä kulkuväylän päällysteenä.

Paljon hyviä ominaisuuksia

Sitomattomat päällysteet valmistetaan murskaamalla tai seulomalla kiviainesta. Ne ovat edullisia betonisiin- ja luonnonkiveysmateriaaleihin verrattuna ja niillä päällysteiden rakentaminen on helppoa ja nopeaa.  

Sitomattomat päällysteet ovat yleensä riittävän kantavia, vaikka liikennöintiä olisi enemmänkin. Sitomattomat päällysteet vaativat kunnolliset pohjatyöt, kuten kiveyksetkin, jotta pohja ei painu ja oikein toteutettu maan kaltevuus johtaa pintavedet haluttuun paikkaan. 

Pinnan kulutuskestävyys ei ole kuitenkaan samaa luokkaa kuin betoni- ja luonnonkivillä toteutetuissa kiveyksissä.  Toisaalta pintavauriot on helppo itsekin korjata. Sitomattomia päällysteitä hoidetaan lanaamalla pinta tasaiseksi, jos se on urautunut sateen jäljiltä tai siihen on tullut kuoppia. 

Sitomattomat päällysteet eivät ole koskaan liukkaita ja ne kuivuvat sateen jälkeen nopeasti. 

Päällysteeseen syntyneet kuopat tasataan lanaamalla. 

Silloin on kissankin kiva kulkea kuivin tassuin.

Rikkakasvien torjuntaa pitää hoitaa silloin tällöin. Rikkoja voi harata, kitkeä käsin tai polttaa liekittimellä. Syksyllä putoavat lehdet siivotaan pois lehtipuhaltimella tai haravoimalla. Maatuvaa ainesta ei ole hyvä antaa kertyä kiviaineksen joukkoon, koska silloin rikkojen siemenet saavat turhaan hyvän alustan itämiseen.

Nurmikko on levinnyt soramurskeen joukkoon. Haraamisen tai liekittämisen sijaan nurmikko pitää poistaa jo lapiolla ja levittää lisää päällystemateriaalia puhdistetulle alueelle. Rajauskivi tai muu rajausvaihtoehto estäisi nurmikon leviämistä jatkossa väärään paikkaan.

Kivituhka- ja sorakäytäviä voi somistaa asentamalla esimerkiksi askellaattoja pintaa elävöittämään. Laatat voivat olla liuskekiveä, betonilaattoja tai vaikka itse valettuja raparperilaattoja. Koristelaatat tulee asentaa yläpinnan kanssa samaan tasoon kompastumisen välttämiseksi. Kivituhkan pintaan voi haravoida kauniita kuvioita.

Itse valettuja raparperinlehtilaattoja sepelikäytävää koristamassa.

Särmikästä tai pyöreää käyttötarkoituksen mukaan

Soramurske sisältää eri kokoisia kivirakeita, halkaisijaltaan esimerkiksi 0-12 mm. Sekarakeisuus ja rakeiden särmikäs muoto auttaa saamaan pinnasta tiiviimmän ja kovemman. Silloin pinta kestää kulutusta paremmin ja siinä on miellyttävä kulkea. 

Soramursketta levitetään pohjakerrosten päälle pinnoitteeksi noin viiden sentin kerros. Levityksen jälkeen pinta kastellaan ja tiivistetään täryttimellä tasaiseksi. Soramurskeesta saadaan kova ja helppokulkuinen päällyste, niin autoiluun, kuin kävelyyn ja pyöräilyynkin.

Sorapäällyste voi olla myös pyöreärakeista luonnonsoraa eli singeliä, josta on seulottu hienoin kiviaines pois. Pyöreät rakeet eivät sitoudu toisiinsa, kuten särmikkäät ja pinta antaa periksi. Pyöräily, lastenvaunujen ja rollaattorin kanssa liikkuminen on epämukavaa pyörien upotessa soraan. 

Luonnonsoraa saa käyttää pinnalla vain parin sentin kerroksena, ettei päällysteestä tule liian upottava. Seulottua soraa käytetään myös antamaan pintakerrokseen haluttua väriä. 

Kivituhka on murskaamalla valmistettua pieni- ja terävärakeista kiviainesta. Käytetyimmät raekoot ovat 0-4, 0-6 ja 0-8 mm. 

Kivituhkasta saa tiiviin ja hyvin kantavan pinnan, jossa on mukava kävellä ja pyöräillä. Kivituhka on suosittu päällyste, sitä käytetään kotipihojen käytävillä ja isommilla alueilla. Kivituhkaa käytetään pinnassa yleensä viiden sentin kerroksena.

Vanhoissa pihoissa ja julkisessa rakentamisessa, esimerkiksi hautausmailla kivituhkakäytäviä näkee myös paljon. Talon edustalle kivituhkapäällyste ei ole paras vaihtoehto, koska hiekkaa kulkeutuu kengissä sisätiloihin. 

Puistoon on valittu kulkuväylän päällysteeksi kivituhka sekä koristealtaan ja istutusten väliin betonilaatoitus.

Sepeli on kalliosta murskaamalla valmistettua teräväreunaista kiviainesta, josta hienoin aines on seulottu pois. Sepeliä käytetään mm. kiveysten pohjarakenteissa, mutta myös pihojen päällysteinä. 

Sepeliä on saatavana eri raekokoja, valittu koko riippuu käyttötarkoituksesta. Päällysteissä käytetään usein 3-6 mm, 4-8 mm tai 6-12 mm raekokoja. Sepeliä, samoin kuin luonnonsoraakin, käytetään pinnassa vain parin sentin kerroksena, ettei päällysteestä tule upottavaa ja raskaskulkuista. 

Kivituhkan ja liuskekiveyksen yhdistäminen tuo vaihtelua pihan päällysteisiin.

Kotipihassa eri päällysteitä kannattaa vaihdella, ettei kokonaisuudesta tule liian yksitoikkoinen. 

Kaikkien päällysteiden ei tarvitse olla samaa betonikiveä samalla kuvioladonnalla tai samaa kiviainesta, vaan niitä voi vaihdella eri alueilla. Talon edustalla voi olla vaikkapa betonilaatoitus, kulkuväylät kivituhkaa ja autoille varattu alue tehdään betonikivistä. 

Sitomattomat päällysteet sopivat tyyliltään hyvin monenlaisiin pihoihin. Niitä voi laittaa uusien ja vanhojen talojen pihoihin, niin puu- kuin kivitalojenkin pihaan.

Seuraavan  postauksen aiheena on vaihtoehdot nurmikolle.

Tervetuloa mukaan!

https://www.facebook.com/pihasuunnittelusaarberg/

Pihan kiveykset

Kiveyksiä voidaan tehdä betonikivistä ja luonnonkivistä tai näiden yhdistelmistä. Kiveyksiä voidaan käyttää pihoilla niissä paikoissa, missä tarvitaan tasaista pintaa. Tyypillisiä kohteita ovat talon edusta, kulkuväylät ja terassit. 

Taloa ympäröivällä kiveyksellä voidaan auttaa perustusten pysymistä kuivana. Kunnollisesti toteutettu kiveyksen kaltevuus sokkelin vierellä ja talon ympärillä ohjaa pintaveden pois perustuksista.

Kiveykset ovat pihan rakentamisessa kallis yksittäinen hankinta, mutta ne nostavat arvokkuudellaan kiinteistön arvoa, ovat näyttävä yksityiskohta sekä lisäävät asumismukavuutta.

Betonikiviä kaikkiin tarpeisiin

Betonikivien valikoima on laaja ja kotimaisiakin kivivalmistajia löytyy. Betonikivimalleista löytyy pieniä ja isoja, suorakaiteita ja neliöitä, tasaisella ja kuvioidulla pinnalla, ohuempia ja paksumpia. Betonilaatat lisäävät vaihtoehtoja. Jokaiseen kohteeseen on nykyään saatavana sopiva vaihtoehto. 

Tasaisella kiveyspinnalla on kaikkien mukava kulkea, mutta jos käytössä ovat lastenvaunut tai rollaattori, kova alusta on helppokulkuinen ja turvallinen. 

Kiveykset ovat käytännöllisiä talon edustalla, koska silloin kengissä ei kulkeudu hiekkaa sisätiloihin. Siivoamista on vähemmän ja lattiakaan ei naarmuunnu.

Jos nurmikon pinta-alaa halutaan vähentää, kiveys on yksi vaihtoehto nurmikon tilalle. 

Kiveyksen värillä on väliä

Perusväri betonikivissä on harmaa, mutta monia kiviä saa myös mustana, punaisena ja ruskeana tai kahden värin sekoituksena. Talon edustan kiveykseen voi etsiä sopivan värin talon katosta, mieluummin kuin kivijalasta. 

Vanhassa talossa luonnonkiveä muistuttavat harmaan ja mustan sävyt näyttävät kuitenkin luontevimmilta. Uusissa taloissa kaikki värit ovat mahdollisia käyttää, kunhan ne sopivat talon väriin ja pihan ympäristöön.

Vanhan kaksfooninkisen pohjalaistalon pihaan ei sovi vaaleanpunainen betonikiveys, mutta nykyaikaisen punakattoisen talon pihaan se taas näyttää hyvin luontevalta. Tumma väri on käytännöllinen autopaikoilla, siinä öljyläikät erottuvat vähiten.

Kun kiveyksessä käytetään vain yhtä väriä, elävyyttä ja vaihtelua pintaan saadaan vaihtamalla pinnassa ladonta- eli kuviomallia sopivissa paikoissa. Kulkuväylien ja terassien reunoilla voidaan käyttää eri kiveä tai saman kiven eri ladontaa kehystämään alue kauniisti. Kiveyksen keskellekin on mahdollista tehdä koristekuvio elävöittämään pintaa. 

Eri värisiä kiviä voidaan hyvin käyttää samalla pinnalla, mutta yleensä kaksi väriä riittää. Useamman värin käyttö tekee helposti kiveyksestä liian kirjavan. 

Tyylivalinnat

Kiveykset tulisivat sopia talon tyyliin, ikään, arkkitehtuuriin ja ympäristöön. Betonikiveykset yleistyivät vasta sotien jälkeen ja ennen sotia valmistuneiden talojen pihoissa luonnonkivistä tehdyt kiveykset näyttävätkin luontevimmilta. Eri aikoina ovat kiveyksetkin olleet erilaisia, kuten talot ja kasvillisuuskin.

Kaikenikäisten talojen pihoihin voidaan tarvittaessa kuitenkin betonikiveyksiä asentaa. Jos oikein vanhan talon pihassa käytetään betonikiviä, oiva valinta ovat vaikkapa kuluneeksi käsitellyt tai mukulakiveystä jäljittelevät kivet. Modernin talon kiveyksiin sopivat tunnelmaltaan nykyaikaiset betonikivet.

Betonikiviä voidaan latoa alustaansa useiden eri kuviomallien mukaan. Ladontamallia vaihtamalla sama kivi näyttää aivan erilaiselta. Samaa ladontaa ja kiveä kannattaa käyttää yhdellä alueella isolla alalla ja maustaa sitä toisella kivimallilla tai ladonnalla. Näin kiveyksen pinnasta ei tule levoton, mutta siinä on kuitenkin vaihtelua.

Pihan kaikilla kiveysalueilla tulisi olla yhtenäinen tyyli, jotta kokonaisuus on hyvän näköinen. Kaikkien kiveysalueiden ei tarvitse olla täsmälleen samanlaiset. Yhtenäisyyttä saa aikaan sama väri, sama kivityyppi, sama ladontamalli tai muu samanlaisena toistuva asia kiveysalueesta toiseen.

Suorakaiteen muotoisten betonikivien asennukseen on valittu levollisen ilmeen antava tiililadonta.

Kiveyksen tulee kestää käyttöä

Kiveyksen käyttötarkoitus ratkaisee osaltaan, millainen kivi valitaan. Jos kiveyksen päältä ajetaan autolla, pinta-alaltaan pieni, mutta paksu kivi on kestävin. Iso ja ohut laatta on silloin poissuljettu vaihtoehto. 

Kävelyä ja pyöräilyä kestää mikä kivi tai laatta tahansa. Kaikkein suurimpia laattoja käytetään useimmiten vain terasseilla.

Kiveyksen hyvin tehdyt pohjatyöt palkitsevat myöhemmin, kun kiveys ei roudi eikä siihen tule vettä kerääviä painanteita. Routivilla savimailla tarvitaan maamassojen vaihtoa, salaojitusta ja routasuojausta, jotta pohjasta tulee kestävä. 

Hiekkaisella tontilla pääsee huomattavasti kevyemmillä pohjatöillä. Kiveyksen pohjan tekemisessä ei kannata säästää, pihalta löytyy paljon kannattavampia säästökohteita. 

Pohjien teon yhteydessä voi miettiä, minne olisi järkevää ohjata hulevedet. Pohjien kaltevuuden muotoilulla saadaan ohjattua vedet toivottuun paikkaan. 

Hulevedet voidaan ohjata vaikka kasvillisuusalueelle, nurmikolle tai erityiseen imeytyspainanteeseen. Näin vedestä saadaan hyötyä pihan kasteluun ja se ehtii suodattua ja puhdistua ennen mereen päätymistään.

Kiveyksen reunat tulee aina tukea, jotta kiveyksen reuna ei ala purkautua. Reunan tuentaan on useita vaihtoehtoja, esimerkiksi reunakivi tai kestopuusoiro jämäköittävät reunan. Reunimmaiset kivet voidaan asentaa myös maakosteaan betoniin.

Betonikivet muotojen mukaan

Kiveyksen muoto vaikuttaa osaltaan, millaista betonikiveä voidaan käyttää. Eri kivituotteet taipuvat muotoihin eri tavalla. Pienikokoisilla kivillä saadaan toteutettua jyrkempiä kaarteita, kuin suurilla. 

Isot laatat taas toimivat luonnostaan paremmin suorareunaisilla alueilla, ellei sitten nähdä enemmän vaivaa muotoilemalla kiviä leikkaamalla. 

Jos kiveys on pyöreä, sen toteuttamisessa toimivat parhaiten juuri sen muodon toteuttamiseen suunnitellut betonikivet. Graniittisten noppakivien avulla saadaan myös tehtyä kauniita ympyröitä.

Kiveysten liukkaus ja pintojen hoito

Betonikivi- ja luonnonkivipinnat kaipaavat talvella hiekoitusta. Ne kestävät hiekoitushiekkaa hyvin, mutta suola kannattaa unohtaa liukkauden torjunnassa. 

Lumen auraaminen traktorilla saattaa naarmuttaa kiveyksen pintaa ja rikkoa kiviä. Hellävaraisempaa lumen poistoa on kolaaminen ja linkoaminen. Kevyt lumenaurauskalusto säästää kiveystä. 

Hiekka ja roskat lähtevät kiveykseltä harjaamalla, mutta tahrat vaativat pesua. Ensin tahroihin kannattaa kokeilla vettä ja juuriharjaa. Jos vesipesu ei riitä, mukaan voi lorauttaa mäntysuopaa. 

Kovia kemikaaleja ja voimakasta harjaamista tulee välttää, samoin kuin hiekkapuhallustakin. Kivien pinnat voivat mennä lopullisesti pilalle liian kovasta käsittelystä. Höyrypesuakin voi kokeilla kiveysten puhdistukseen, jos pinta on pahoin likaantunut.

Sammalta ja rikkakasveja saattaa ilmestyä kiveyksen saumoihin. Painepesuria voi varovasti käyttää saumojen puhdistamiseen, mutta saumaushiekkaa joutuu yleensä lisäämään pesun jälkeen. Saumarauta on saumojen puhdistukseen kehitetty työkalu, jolla saa puhdasta jälkeä mekaanisesti.

Luonnollisesti luonnonkiviä

Luonnonkivistä käytetään kotipihoissa yleisimmin liuskekiviä, seulanpääkiviä, noppakiviä ja nupukiviä. Liuskekiven värivaihtoehtoina ovat harmaa, musta, pronssi ja valkoinen. Noppa- ja nupukiviä löytyy harmaana, mustana, punaisena ja valkoisena. 

Liuskekivillä voidaan laatoittaa esimerkiksi talon edusta, terassi tai sisääntulokäytävä. Liuskekivistä saadaan kauniita askellaattoja nurmikkoon tai soraan upotettavaksi. Autoilua liuskekivipinta ei kestä. 

Liuskekiveykset olivat erityisen suosittuja 1940-50-luvuilla, mutta sopivat mainiosti uusienkin talojen pihoihin. Liuskekiveys on työläs asentaa, mutta kaunis lopputulos on vaivan arvoinen. 

Seulanpääkivet ovat soranottopaikoilla hienommasta kiviaineksesta seulomalla erotettuja pyöreitä luonnonkiviä. Seulanpääkiviä voidaan asentaa isoksi pinnaksi, yhdistää niitä betonikivien kanssa samalle alueelle , tehdä reunus talon sokkelin ympärille tai ympäröidä niillä istutuksia. 

Rinteiden päällystyksessäkin seulanpääkiveys toimii erittäin hyvin ja on hyvä vaihtoehto nurmikolle. 

Seulanpääkivistä tehty kiveys on hidas asentaa, mikä nostaa asennustyön hintaa. Jokaisesta kivestä on yksitellen etsittävä oikea asento, kuinka se naputellaan paikoilleen. 

Korkokengillä ei ole kovin mukava kävellä mukulakiveyksen päällä. Autolla ajokin on miellyttävämpää tasaisella pinnalla. Mukulakiveys tuo kuitenkin uuteenkin taloon aitoa vanhan ajan tunnelmaa.

Graniitista valmistetut pihakivet ovat lohkomalla valmistettuja nupu- tai noppakiviä, joiden historia ulottuu yli sadan vuoden taakse. Nupukivi on suorakaiteen muotoinen ja noppakivi neliskanttinen kuutio. Graniittia voi käyttää isoilla pinnoilla yksinään tai pienissä yksityiskohdissa esimerkiksi betonikivien kanssa. 

Graniittisilla noppakivillä syntyy kaunista pintaa.

Graniitti henkii toisaalta arvokkuutta, toisaalta luonnonmateriaalina elävää lämminhenkisyyttä. Graniitti sopii kaikenikäisten talojen pihoihin ja on pinnoitteena erittäin kestävä. Julkisia aukioita ja katuja onkin päällystetty graniitilla lujuutensa vuoksi. 

Graniittikiviä voidaan latoa eri mallien mukaan kuten betonikiviäkin. Suomuladonta on ehkä yksi kauneimmista noppakivillä tehtävistä kuvioista.

Betoni- ja luonnonkiviä yhdistämällä saa vaihtelua kivipintaan. Keskellä mukulakivipuro betonikivien välissä. Oikealla pienet graniittinopat betonilaatoituksen reunan elävöittäjänä.

Kierrätyskin onnistuu

Pihakiviä voi mainiosti käyttää uudelleen kiveysten tekoon. Kivet nostetaan ylös, puhdistetaan ja asennetaan uudelleen. Uusien ja käytettyjen betonikivien eron huomaa puhdistuksesta huolimatta, jos ne asetetaan vierekkäin. 

Eri-ikäisiä kiviä käytettäessä samalle alueelle voi sekoittaa uusia ja vanhoja kiviä tasaisesti koko kivettävälle pinnalle, rajata ne eri kivityypillä omiksi alueiksi tai olla välittämättä värieroista. Ajan saatossa kivet kuluvat kuitenkin saman näköisiksi.

Kiveykset ovat pitkäikäisiä, kestäviä ja helppohoitoisia pihan päällysteitä. Niillä voidaan korvata nurmikkoa ja lisätä pihan käytettävyyttä. Kiveysten ja muiden päällysteiden vaihtelu tekee osaltaan pihan mielenkiintoisemman näköiseksi. Kaunis, hyvin suunniteltu ja toteutettu tyylikäs kiveys voi olla pihan kruunu.

Seuraavassa postauksessa kerron pihan päällystevaihtoehdoista.


Tervetuloa mukaan!

https://www.facebook.com/pihasuunnittelusaarberg/

Millainen piha meille?

Pihasuunnittelu lähtee pihan käyttäjien tarpeista. Millaiseen käyttöön piha tulee, mitä siellä tehdään, ketkä sitä käyttävät ja millaisia toimintoja pihalle tarvitaan?

Eri aikakausien talot ja niiden arkkitehtuuri kaipaavat ympärilleen erilaiset kehykset. 

Ympäristökin sanelee osansa, millaisia piharatkaisuja kannattaa valita lukuisista vaihtoehdoista. 

Pihan käyttäjät ja toiminnot

Onko pihan käyttäjissä pelkästään aikuisia, vai käyttävätkö pihaa myös leikki-ikäiset? Onko perheessä liikuntarajoitteisia henkilöitä tai lemmikkieläimiä? Onko pihan turvallisuudelle, käytettävyydelle ja kestävyydelle erityisvaatimuksia? 


Pihalla voi olla tarvetta useille eri toiminnoille. Aikuiset haluavat ehkä terassin ja grillauspaikan. Pihasauna ja kasvihuone saattavat olla haaveena. Autot ja lumenkasaus tarvitsevat riittävän tilavan paikan. Lapset toivovat trampoliinia ja leikkipaikkoja. 


Koirat ja kissat tulee ottaa huomioon pihan suunnittelussa. Tarvitaanko kasvillisuuden suojaamista lemmikeiltä tai ulkoiluhäkki? 

Onko asukkaissa pyörätuolin tai rollaattorin käyttäjiä, jolloin pihan pinnoitteet tulee harkita tarkoin. Suunnittelutyö alkaa pihan käyttäjien tarpeista ja tarvittavien toimintojen sijoittamisesta käytännöllisille paikoille.

Kasvihuone on monen haaveena.

 Itse kasvatetut tomaatit maistuvat parhaimmalle.

Mitä pihasta poistetaan, mitä jätetään, mitä lisätään?

Mitkä asiat pihassa kaipaavat parannusta? Mikä pihassa on epäkäytännöllistä ja haittaa arjen sujumista? Tarvitaanko tuulensuojaa tai näkösuojaa? Onko pihassa epämiellyttäviä näkymiä, jotka halutaan peittää? Puuttuuko lumenkasauspaikka talvella?

Jos pihassa on huonokuntoista tai liikaa varjostavaa kasvillisuutta, lahoja puita, epätasaiset kulkuväylät tai huonosti kasvava nurmikko, ne voidaan suunnitelmassa merkitä poistettavien listalle. 

Mistä asioista pidät pihallasi? Onko tunnelma miellyttävä tai onko pihalla kasvillisuutta, jolla on tunnearvoa? Mitä ehdottomasti haluat säilyttää? Onko pihallasi jotakin, mitä voi käyttää uudelleen? Jos vanha kiveys on painunut, mutta kivet ehjiä, ne voidaan nostaa ylös, puhdistaa ja latoa kunnostetun pohjan päälle uudelleen. 

Isoja vanhoja puita ei kannata kaataa ilman harkintaa piharemontin alkaessa. Jokaisen puun kohdalla kannattaa huolellisesti miettiä, mitä sille tehdään. Uuden ison puun toimitusaika on pitkä. 

Vanhat puut eivät ole aina lahoja. Puun kunnon arvioimiseen saa apua puiden hoitoon perehtyneeltä arboristilta. Taajamassa puun kaatoon pitää kysyä kaupungin tai kunnan lupa. 

Pihan vanha säilytettävä kasvillisuus säästää kasvikustannuksissa. Vanhat puut kertovat tarinaa ajan kulumisesta. Vanhaa kasvillisuutta voi hoitotoimenpiteillä saada uuteen kukoistukseen. Pihaan lisättävät uudet asiat voidaan suunnitella olemassa olevien ja pihaan jäävien elementtien ehdoilla. Kaikkea ei aina tarvitse laittaa uusiksi.

Vuosikymmeniä vanha koristeomenapuu on keväällä pihan kuningatar.

Pihaan jätettävät kasvit ja muut elementit tulee suojata rakennustöiden ajaksi. Jos rakennettava alue rajoittuu metsään, raja on merkittävä, etteivät maanrakennuskoneet tallo metsänpohjaa rumaksi. Säilytettävät puut ja niiden juuristoalue on suojattava koneilta rakentamisen ajaksi. Suurien pihalaattojen päältä ei saa ajaa raskailla koneilla, koska ne halkeavat. 

Joskus säilytettävää kasvillisuutta joudutaan kaivamaan ylös rakentamisen tieltä tai suunnitelmassa niille on etsitty parempi kasvupaikka. Silloin ne on istutettava mahdollisimman pian uuteen kasvupaikkaan tai istutettava väliaikaisesti odottamaan lopullista istutusta.

Muotoratkaisut ja mittasuhteet

Kulkureittien ja istutusalueiden sekä muiden elementtien muoto vaikuttaa paljon pihan ulkonäköön. Onko istutusryhmä pyöreä vai suorakaiteen muotoinen? Tehdäänkö polusta kaareva vai suora? Kauneuden ja käytännöllisyyden tulisi kulkea käsi kädessä. Pihan muotokielen tulee sopia kokonaisuuteen. 

Pihan mittasuhteita taloon nähden kannattaa myös pohtia. Suuren talon pihaan sopivat suuret asiat, kuten suuret puut,  suuret istutusalueet ja leveät kulkuväylät. Pienen talon pihassa toimivat paremmin pienemmät elementit, jotta kokonaisuus on sopusuhtainen. 

Muunneltavuus ja pihanomistajien tarpeiden muuttuminen

Pihasta on hyvä suunnitella muunneltava, jolloin käyttäjien tarpeiden muuttuessa sitä voidaan muokata helpommin uusia tarpeita vastaavaksi ilman suurta urakkaa. 

Lasten trampoliinin jäädessä pois käytöstä, sen paikalle voidaan perustaa vaikkapa vanhoihin istutuksiin luontevasti liittyvä uusi istutusalue. Paikka voidaan myös laatoittaa kauniin pergolan alustaksi tai rakentaa huvimaja. Kun hiekkalaatikkoa ei enää tarvita, sen kauaskantoisesti valittuun kauniiseen kehikkoon voidaan perustaa yrttimaa tai tehdä siitä kasvilava.

Pihan käyttäjien ikääntyessä tärkeään asemaan nousevat asiat, jotka edistävät itsenäistä kotona selviytymistä. Kulkuväylien tulee olla sellaiset, että rollaattorillakin pääsee kulkemaan, eikä liukastumisesta ole vaaraa. 

Taksilla on mahduttava ajamaan oven eteen. Valon tarve näkemisessä korostuu iän myötä ja pihavalaistus on oltava riittävä. Pihan helppohoitoisuutta on mahdollista lisätä monilla ratkaisuilla. 

Piha kannattaa suunnitella kauaskantoisesti ja tulevaa ennakoiden. Kaikilla pihanomistajilla elämä tuo kuitenkin muutoksia mukanaan.

Pihan koko

Jos piha on pieni ja käyttäjillä on paljon toiveita, voidaan taitavalla suunnittelulla ja toimintojen yhdistelyllä saada pieneenkin tilaan mahtumaan paljon. Hyvän suunnittelun merkitys korostuu, kun tilaa on vähän. 

Talon tai ulkosaunan ympärille voidaan rakentaa oleskeluterassi, terassille kesäkeittiö ja terassille pieni kasvihuone. Terassille voidaan upottaa laatikoita koristeistutuksille, hyötykasveille tai hiekkalaatikko lapsille. 

On myös olemassa kauniita tapoja verkottaa terassi vaikka lemmikkieläinten ulkoilua varten. Koriste- ja hyötykasveja voi istuttaa lomittain ja kerroksittain, säästää tilaa ja saada kauneus ja hyöty samalla kertaa. 

Pienessä pihassa kannattaa ajatella myös vertikaalisesti, köynnökset ja seinäpuutarhat mahtuvat kapeaankin tilaan. Amppelit ja ruukut antavat lisää istutusmahdollisuuksia.

Suurta pihaa ei ole aina tarvetta suunnitella ja rakentaa kokonaan yksityiskohtaisesti, vaan usein osa tontista voidaan jättää luonnontilaan, perustaa niitty tai tuoda paikalle helppohoitoista kunttaa. Tarkemmin rakennettu ja hoidettu piha keskittyy tällöin eniten talon ympäristöön ja pihan sisääntuloon.

Valkokukkainen köynnösruusu `Pohjantähti`verhoaa pergolan pylvästä.

Pihan ulkonäkö ja tyyli

Pihan tulisi aina sopia talon tyyliin ja ympäristöönsä. Kaupungin omakotialueella voi etsiä vinkkejä naapurien kasvillisuudesta, kiveyksistä, pihan rakenteista ja muotokielestä. Piha sopii luontevasti asuinalueensa tyyliin, jos sinne sijoitetaan jotain samoja elementtejä kuin lähiseudun pihoissakin on. 

Kaupungin omissa pihan rakentamista koskevissa määräyksissä saattaa olla myös ohjeistusta, mitä omaan pihaan on sallittua istuttaa tai rakentaa.

  Portti talon tyyliin.

Maaseudulla rakentamisen ja pihan suhteen määräykset ovat väljempiä. Maaseudullakin pihan sovittamista ympäristöönsä voi suunnitella katselemalla ympärilleen. Mitä kasvillisuutta tai luonnon elementtejä ympäröivästä luonnosta löytyy? Voisiko viitteitä siihen löytyä myös meidän pihastamme? 

Puutarhatyylejä on paljon erilaisia. Tyyli voi tarkoittaa tiettyä kasvillisuutta, tunnelmaa, aikakautta, elementtejä, kulttuuria tai väriä, jonka ympärille puutarha kietoutuu kokonaan tai osittain. 

Tyyleistä löytyy niin metsäpuutarha, englantilainen maisemapuutarha, cottage garden, barokkipuutarha, japanilainen puutarha, valkokukkainen kuupuutarha kuin romanttinenkin puutarha. Näitä voi noudattaa tarkasti tai ottaa niistä ideoita pihaansa talo ja ympäristö huomioiden. 

Mummonmökin puutarhaan sopivat eri asiat, kuin modernin kivitalon pihaan. Pelkästään havukasveista koostuva piha on luultavasti hienostunut valinta kivitaloon. 

Mummonmökin pihaan havut sopivat myös, mutta eivät yksinään. Wanhasta ajasta muistuttavat havukasvit haluavat seurakseen perennoja ja lehtipensaita sekä -puita.

Toisaalta modernin kivitalon omistaja ehkä pitää myös perennoista, mutta nekin kannattaa valita talon henkeen sopiviksi. Onneksi kaikissa kasviryhmissä on valinnanvaraa tyylin, ulkonäön ja hoitovaatimusten suhteen.  

Romanttinen ruusutarha

Kuunliljat ovat näyttäviä lehtiperennoja.

Metsän tunnelmaa.

Talolle arvoisensa puutarha

Talon ikä ja arkkitehtuuri kertovat osaltaan, millainen puutarha sen ympärille sopii. Eri aikakausina ovat olleet suosittuja eri kasvit ja materiaalit. Istuttamalla talon rakennusvuoden muotikasveja, voi sitoa talon ja puutarhan yhteen. Mukaan voi ottaa ideoita tästä päivästä, kasveja, kiveystä tai muita elementtejä. Pihakin saa elää ja muuntua ajan mukana kunkin aikakauden ja käyttäjien tarpeiden mukaan. 

Pihan tulisi olla myös ulkoiselta arvokkuudeltaan (ja rahalliselta arvoltaan) sopivassa suhteessa talon arvokkuuteen. Miljoonataloon sopivat erilaiset ratkaisut, kuin puolen miljoonan taloon, jotta talo ja puutarha ovat tyylikkäästi samassa mittakaavassa.

Ulkoisessa arvokkuudessa ja hinnassa on runsaasti vaihtoehtoja, olipa kyseessä pihan rakennusmateriaalit tai kasvit. Portaita voi tehdä graniitista tai kestopuusta. Aidaksi voidaan valita puusäleaidan sijaan arvokkaampi kiviaita tai teettää aita metallista. Kasvillisuus voi koostua edullisista pihan peruskasveista tai hinnakkaammista kasviharvinaisuuksista.

Oman pihan suunnittelu aloitetaan pihankäyttäjien tarpeista. Tarvittavat toiminnot sijoitetaan käytännöllisille paikoille ja niille varataan riittävästi tilaa. Pihaa tarkastellaan kriittisin silmin, mikä on säilyttämisen arvoista ja mikä kaipaa parannusta? Piha sovitetaan taloon ja ympäristöön sopivaksi valitsemalla tyylikkäästi muodot, mittasuhteet, materiaalit ja kasvit. 

Seuraavassa postauksessa 

ideoita pihan kiveyksiin!

Tervetuloa mukaan!

https://www.facebook.com/pihasuunnittelusaarberg/